Autolla Menorcalla

Loman kolmantena päivänä vuokrasimme auton, jotta pääsemme tutustumaan myös hotellimme ulkopuolelle, saaren muihin osiin.

Vuokrafirman edustaja tuli hakemaan meidät kymmeneltä hitellilta ja lähdimme heidän toimistolle kirjoittamaan papereita. Auto alle, pieni Opel Corsa ja kohti hotellia. Vuokra-auton kannattaa olla pieni, koska tiet ovat paikoitellen tosi kapeita ja pysäköinti on haastavaa pieniin tiloihin.

Pakkasimme kamat kassiin ja suuntasimme kihti La Turqueta rantaa. Puolen tunnin ajamisen jälkeen pääsimme jo lähelle, kunnes meille ilmoitettiin, että ranta on täynnä - emme mahdu rannalle. Voi plääh, ei auta, jatkoimme matkaa Cala Caldanan rannalle.

Ranta oli ihan täynnä ihmisiä, aivan vieri vieressä. No, koska olimme viisitoista minuuttia etsineet parkkipaikkaa ja sen lopulta löysimme, niin sekaan vaan. Vesi oli täälläkin ihanan turkoosia ja hiekka vaaleaa. Mäntyjä tosin on niin paljon, että hiekan seassa on runsaasti neulasia.

Hetken päästä pojilla olikin taas nälkä ja he lähtivät rantabaariin, me tytöt jäimme rannalle.

Muutama tunti rantaelämää ja jatkoimme matkaa kohti vuoren rinteessä ja sen sisään louhittua ravintolaa, Cova d'en Xoroita. Mielettömän upea paikka, ehdottomasti käymisen arvoinen! Sisäänpääsy maksaa 10€, mutta siihen sisältyy yksi drinkki. Lasten kanssa pääsee päivällä, illaksi paikka muuttuu menomestaksi. Paikka on täydellinen juhlien viettämiseen - harmi, että

asutaan niin kaukana, muuten tietäisin, missä juhlani järjestäisin.

Täältä drinkit juotuamme (kuski tietty tyytyi

limppariin), jatkoimme matkaa kohti Maón tai kuten paikalliset kutsuvat, Mahónin kaupunkia. Ajaminen on täällä helppoa, kun käytännössä päästä päähän saarta on vain yksi varsinainen tie.

Mahónissa vähän shoppailua, mm. nämä ihanat nahkaiset Menorcalla tehdyt avarcat. 

Ihmisiä oli liikkeellä, muttei tungokseen asti. Suurin osa turisteista on puheen perusteella espanjalaisia. Nautittiin puheen sorinasta vielä paikallisessa kahvilassa ja katseltiin ohikulkevia ihmisiä, kunnes päätettiin jatkaa matkaa vielä viimeiseen kohteeseen, saaren vanhimmalle majakalle,  Faro de Cavallerialle, joka sijaitsee saaren pohjoisosassa. Reitillä maisema alkaa muistuttamaan ensin Irlantia, sitten Islantia, ei lainkaan Espanjaa.

Upeat oli näkymät jylhiltä kallioilta. Taivas oli kuitenkin sen verran pilvinen, että auringonlasku jäi hieman laimeaksi. Kauniita hetkiä saatiin silti ikuistettua mielen syövereihin.

Lähdettyämme huomasimme, että emme millään ehdi hotellille illalliselle, joten poikettiin matkalla pihviravintolaan syömään suoraan hiiligrillistä grillattua kanaa ja kasviksia. Tarjoilija hupsutteli asiakkailleen, joka teki omalla tavalla ravintolakokemuksesta mukavan kokonaisuuden.

Ruokailun jälkeen palattiin hotellille nukkumaan.

Menorca: ensimmäinen varsinainen lomapäivä

Aamu valkeni aurinkoisessa säässä. Hyvin nukutun yön jälkeen nyt olikin virtaa vaikka ja mihin. Nopeat aamutoimet ja notkuvien herkkujen kimppuun hotellin aamiaiselle. Tänään menimme ulos syömään eli terassille. Ilma oli lämmin jo heti aamusta ja nopeimmat olivat jo altaalla.

Aamiaisen jälkeen uikkarit päälle, aurinkorasvat kroppaan ja altaalle. Tässä hotellissa parasta on se, että aurinkotuoleja on riittävästi, ettei tarvitse kukon laulun aikaan käydä tuoleja pyyhkeillä varaamassa - jotkut tosin näyttivät tehneen niin, vaikka se on altaan säännöissä kiellettyä.

Kun päästiin tuoleille, niin aurinko meni pilveen ja pysyi siellä aika visusti - eihän tässä näin pitänyt käydä :-o Välillä aurinko näyttäytyi hetken, mutta pääasiallisesti se pysyi piilossa. Jokunen tunti kuitenkin makoiltiin altaalla ja käytiin uimassa, mutta sitten todettiin, että ehkä käytetään tämä päivä siihen, että lähdetään tutustumaan Ciutadellan kaupunkiin.

Suihkun kautta matkaan. Bussipysäkki on aivan hotelliamme vastapäätä. Matka yhdeltä yhteensuuntaan maksaa 1,95€ ja kestää n. puoli tuntia, koska se poimii kyytiin ihmiset joka pysäkiltä.

Saavuttiin kaupunkiin puoli viiden maissa eli juuri sopivasti siestan loppumisen aikaan. Lähdettiin etsimään ruokapaikkaa myöhäiselle lounaalle. Muutamasta paikasta kysyimme, mutta kellonaika oli sellainen, että lounasaika oli jo ohi eikä illallisaika ollut vielä alkanut, joten keittiöt olivat kiinni. Ruokaa oli kuitenkin saatava ja kas, saaren ainoa pikaruokaketju Burger King ilmestyi kuin tyhjästä suoraan eteemme, sinne siis.

Kyseisen paikan kattoterassilta on aivan huikea näköala, joten suosittelen käymään, vaikka söisi vain jälkiruoan.

Ruokailun jälkeen lähdimme tutustumaan kaupunkiin.

Ihanan idyllisiä kujia, värikkäitä vanhoja rakennuksia, ei liikaa ihmisiä - paikka on kuin elokuvasta. Kierreltiin kaupoissa, joissa myydään käsintekijöiden tekemiä mm. kenkiä ja koruja. 
Ketjuliikkeistä silmiin osui vain Mango. Myöskään sitä yletöntä määrää 'kiina-krääsää', saarelta ei löydy.

Välillä poikettiin terassille nauttimaan kylmää juomaa ja taas jatkettiin kierrosta. Muutamia pikkuostoksia tehtiin, mutta suureksi osaksi nautittiin tunnelmasta.

Ajateltiin illan hämärtyessä, että palataan hotellille bussilla, mutta bussi lähti juuri nenämme edestä, joten päätettiin ottaa taksi, jotta ehditään vielä hotelliin illalliselle.

Illallisen jälkeen ei kukaan enää jaksanut lähteä mihinkään, joten palattiin huoneisiin ja lopulta nukkumaan.

Menorca with family

Kolmen tunnin yöunien jälkeen klo 03.30 ollaan matkalla lentokentälle. Perheen teinit eivät ummistaneet silmiään lainkaan, joten heitä ei tarvinnut repiä hereille. Aamu oli raikkaan viileä ja aurinko alkoi nousta vasta kentällä oltuamme...
Kesäloma voi alkaa, nokka kohti Menorcaa ☀️

Istuimme koneen viimeisellä rivillä, joten etukäteen ikkunapaikastaan hehkuttaneelle teinille oli pienoinen pettymys hänen näköalansa 😂

Kello oli siis 5.20, kun päästiin matkaan, joten väsymyskin oli sen mukainen eli ei oikeastaan haitannut, ettei ikkunaa ollutkaan - eikä tuolla pilvien yläpuolella mitään nähtävää olekaan. 

Perille saavuttiin jumalattomien ilmakuoppien saattelemana, etuajassa, mutta laukkujen saaminen kesti jostain syystä niin kauan, että siinä se aika sitten menikin. Etsittiin Aurinkomatkojen bussi ja kohti hotellia Calan Boschille.

Meidän hotelli oli bussikuljetuksen viimeinen pysähdys, mutta opas hehkutti sen olevan myös paras hotelli - katsotaan, tuumattiin yhteisesti. Huoneet eivät olleet valmiina saavuttuamme, joten suuntasimme aamiaiselle hotellin notkuvan buffapöydän ääreen. 

Kun lopulta saimme huoneet, olimme kaikki niin poikki, että päädyimme suoraan nukkumaan. Nuoret simahtivat saman tien, kun kallistivat päänsä tyynyyn. Kolmen tunnin päikkäreiden jälkeen uikkarit päälle, rasvaukset ja altaalle. Päivä oli lämmin, mutta melko pilvinen. 

Eipä me kovin kauaa altaalla ehditty makoilemaan, kun nälkä yllätti ja suuntasimme rantaan etsimään jotain purtavaa... Rannan tuntumassa on monia pieniä ruokapaikkoja, valitsimme paikan nimeltä 'Why not', joka osoittautui erinomaiseksi valinnaksi.

Meidän lähiranta on aika pieni, kuten useimmat Menorcan rannoista. Ihmisten keskuudessa se on kuitenkin suosittu, koska montaa tyhjää kohtaa, jossa ei olisi ollut joku pyyhkeen kanssa,  ei rannalta löytynyt. Rantahiekka on Menorcalla vaaleaa ja vesi turkoosia. Huokoisen näköistä kiveä on kaikkialla.

Ruokailun jälkeen päädyttiin takaisin hotellille kaupan kautta. Pojat meni vielä uimaan ja me tytöt jäimme huilimaan.

Tällä lomalla olimme laiskoja kahlaamaan omatoimilomia hektisen työrupeaman vuoksi, joten päätös valmiista pakettimatkasta syntyi helposti. Hotellivalinnassa painottui hyvä uima-allasalue, monipuolinen aamiainen ja sijainti. Päädyimme Aurinkomatkojen Princesa Playaan puolihoidolla.

Illalliselle lähdettiin Espanjan aikaan jo puoli ysin maissa. Buffapöytä notkui erilaisista ruoista ja jokaiselle löytyi helposti syötävää. Ravintolasali on valtava ja ravintolan ulkoterassillekin on mahdollista mennä illastamaan.

Hauska tilanne syntyi, kun olin hakemassa ruokaa. Vanhempi miestarjoilija oli tullut kysymään mieheltäni mistä maasta olemme. Vastauksen kuultuaan oli kuitenkin vielä kysynyt, että entäpä vaimosi, onko hän espanjalainen...mieheni oli ymmärtänyt kysymyksen (tarjoilija puhui siis espanjaa) väärin ja luuli hänen kysyneen espanjankielen taidostaan, johon mieheni oli vastannut, että vähän. Oli siinä tarjoilija ihmeissään saatuaan vastauksen, että vaimo on vähän espanjalainen :)  Kun palasin pöytään, tuli sama tarjoilija kysymään minulta erikseen, olenko espanjalainen - mielellänihän minä olisin, mutta en valitettavasti ole.

Vatsat täynnä katselimme vielä jonkin aikaa illan esiintyjiä, kunnes luovutimme ja totesimme, että univelka painaa nyt liikaa, paras painua pehkuihin.

Ystävysten synttäriviikonloppu Amsterdamissa

Me, lukiosta asti toisemme tunteneet, viisi rautaisella huumorilla varustettua kaunotarta, päätimme lähteä Amsterdamiin juhlimaan tänä vuonna täyteen tulevia pyöreitä vuosia. Juhlaviikonloppu ajoittui 14.-16.6.2019.

Kokoontuminen lentoasemalla iltapäivällä ja minä matkanjohtajana olin tehnyt viikonlopusta matkaohjelman, jonka jaoin heti terminaalissa. Tämä viisikko on ihan parasta seuraa - naurun rämähdykset alkoivat jo heti toisemme nähtyämme. Matkan alkua juhlistimme pullolla kuohuvaa - tottakai 🍾 Muutamat pakolliset kosmetiikkaostokset ja matkaan.

Sää oli hieman harmaa, mutta se ei näitä leidejä haitannut ja kuohuvalla senkin pystyy helposti korjaamaan aurinkoiseksi.

Koneessa kuohuvaa, tottakai, juhlan kunniaksi - cin cin! Viisikkona istuimme samalla rivillä ja puheensorinamme ja purskahteleva naurumme siivitti meidät nopeasti Amsterdamiin.

Hotellin kautta suuntasimme kaupungille ensin syömään. Olin varannut pöydän aasialaisesta ravintolasta, joka olikin suhteellisen lähellä hotelliamme.

Päädyimme usean ruokalajin menün, koska se vakuutti monipuolisuudellaan. Ruokaa olikin lopulta jopa liikaakin ja se oli erinomaista, vahva suositus  ravintolalle.

Ruoan jälkeen lähdimme kävellen tutustumaan kaupunkiin, kanavan viertä Flower Marketin ohi päätyen Punaisten lyhtyjen alueelle, jossa ilta oli vilkkaimmillaan. Toinen toistaan uhkeampia tyttöjä keikisteli ikkunoissa, jotenkin säälittävää. Alue on aivan keskellä Amsterdamia, parhaalla paikalla ja melko ainutlaatuinen näky, johon lasten kanssa ei ole syytä illalla tulla.

Red Light Districtiltä käveltiin kohti hotelli Hiltonia, jossa katolla on massiivisen kokoinen Sky Bar upeine drinkkeineen. Ihan pikkurahalla tuonne ei kannata mennä, koska drinkit maksavat keskimäärin 18€/kpl, mutta näköala on mitä mainioin, musiikki mielestämme ei. Käymisen arvoinen paikka silti.

Drinksujen jälkeen käveltiin takaisin hotellille, jotta jaksetaan se varsinainen päivä eli lauantai.

Aamu aloitettiin kymmenen maissa maittavalla aamiaisella hotellissa. Tämän jälkeen lähdettiin tutustumaan kaupunkiin. Naiset kun on matkassa, niin shoppailuja tulee tietysti tehtyä ja porukka hajaantuikin aika nopeasti eri kauppojen syövereihin.

Pian alkoi tulla hoppu, sillä klo 14 meidän oli määrä olla hotelli Hiltonin edessä, josta lähdemme nauttimaan kuplivaa juomaa, samalla kun nautimme Amsterdamin nähtävyyksistä kanavista käsin.

Puolet meistä surautti laiturille taksilla, kun osa harjaili vielä kaupungilla. Kävimme ostamassa Albert Heijn kaupasta piknik-evästä, ettei prosecco-risteily mene pelkän kuohuvan voimin.

Puolitoista tuntia seilattiin kanavia ristiin ja rastiin ja kipparimme kertoi meille faktoja Amsterdamista. Taisimme jopa kutsua kipparin vierailulle Suomeenkin 😃

Prosecco -risteilyn jälkeen jatkoimme iltaa kaupungilla eri paikoissa, kunnes päädyttiin hotellihuoneeseen ja jatkettiin iltaa vielä siellä.

Ihanat ladyt Amsterdamissa, ystäviä koko porukalla jo 34 vuotta!

Jottei koko reissu menisi pelkäksi juhlimiseksi, päätimme sivistää itseämme tutustumalla Vincent van Goghin -museoon. 

Sunnuntai olikin  sopiva päivä tutustua kaupungin kulttuuriin. Etukäteen varatut liput Vincent van Gogh -museoon mahdollistivat nopean sisäänpääsyn. Ehkä hieman väsyneenä juhlimisesta, museokierros oli kohtuullisen nopeasti tehty, vaikkakin teokset olivat toinen toistaan upeampia.

Matkalla ihailimme muutakin taidetta.

Ihan mahtava viikonloppu näiden upeiden naisten kanssa Amsterdamissa. Oi sitä naurun määrää ja hyviä keskusteluja.  

Tällä porukalla lähdetään ehdottomasti  suunnittelemaan ja toteuttamaan seuraavia reissuja!